Tänään oltiin taas treenailemassa Dicon kanssa agilitya. Annelin sijaisena oli tällä kertaa Veijo, ja ryhmän kokokin oli melko pieni, minun ja Dicon lisäksi vain kaksi koirakkoa. Saatiin siis aika paljon yksityisohjausta.

Ensin harjoiteltiin tämä rata ilman puomia. Tarkoituksena oli panostaa todella paljon omaan ohjaukseen, esteet kun oli tosi tuttuja. Me oltiin Dicon kanssa ekana. Mun oli ekalla kerralla vaikea hahmottaa 2. ja 3. esteen välinen liike, valssaus, että mihin suuntaan lähden "pyörimään". Tokalla kerralla sujui jo paremmin. 4. esteen, eli hypyn jälkeen menin liikaa Dicon jäljessä, jolloin meinasi kiertää seuraavan hypyn. Veijo neuvoi, että kannattaa ohjauskäden vastaisella kädellä "työntää" koiraa kauemmas, Dico kun meinasin juosta mua päin ja siitä putkeen menemättä sitä ennen olevaa hyppyä. Vikalla kerralla meni jo tosi hyvin, pidettiin vähän taukoa ja katsottiin muiden suorituksia.

Omalla vuorollamme otettiin sitten puomikin mukaan. Se ei tuottanut mitään ongelmia, Dico koski kontaktitkin tosi hyvin. Irtosikin tosi kivasti putkeen ja siitä sitten puomille, olin tosi ylpeä Dicosta ;)

Vikana otettiin tämä rata pois ja laitettiin muutamia hyppyjä suoraan perätysten. Tarkoituksena opettaa käskyä "eteen", jotta koira menisi vaikkapa kolmekin hyppyä yhdellä käskyllä ja irtoaisi niin, ettei omistajan tarvitse juosta vierellä, koira kun menee niin paljon nopeammin. Dicolla onnistui eka kerta, mutta sen jälkeen meni ihan lukkoon, kun Veijo tuli targetin taakse. Ei uskaltanut pikkupoika enää sen jälkeen mennä eteen. Pidettiin pieni paussi, sitten kokeilin uudelleen. Teki hyvin ja sitten kokeilin vielä kahdella hypyllä. Onnistui sekin, jätin siihen. Näitä voin harjoitella vaikka kotona nyt viikon ajan, jos ehdin. Tämä oli tosi hyvää irtoamisharjoittelua. Ollaan kokeiltu joskus Tiiankin kanssa ainakin Puolarmaarissa, ja silloin meni montakin hyppyä, nyt oli vähän unohtunut.

Tämän kurssin jälkeen varmaan pidetään Dicon kanssa taukoa ohjatuista treeneistä ja aloitan itse sitten Robinin kanssa varmaankin jonkun tokokurssin. Dicolla ei mielenkiinto ja keskittyminen riitä, ja se on mun mielestä parempi agikoira. Robinia kun ei voi hypyttää polvien takia, niin se saa sitten vähän muuta aivojumppaa ja pääsee vähän "kahdestaan mun kanssa" treenaamaan :)

Täytyy vielä loppuun mainita, että yksi päivä, kun olin lähikentällä koirien kanssa ja heitin lumipalloja ja keppejä niille, niin naapurini kulki ohi. Robin malttamattomana haukkui toivoen, että heitän kädessäni olevan kepin sille. Komensin olemaan hiljaa, oon yrittänyt saada olemaan haukkumatta. Naapurini sitten kertoi, että oman koiransa kanssa on opettanut omalla käskysanalla haukkumaan. Tällöin koira ei hauku muuten kuin käskystä. Musta se oli tosi hyvä idea, ja siksi aloin opettaa sitä Robinille, että saisin karsittua haukkumista pois. Jo parin minuutin aikana Robin alkoi keksiä idean, täytyy treenata vielä. Sitten kun Robin osaa haukkua "sano"-käskystä, opetan Dicollekin. Kiitos Merville vinkistä! ;)